Mansikkatartaletit

Aina on aihetta juhlaan. Silloinkin, kun kesäloma vetelee viimeistä viikonloppuaan. Olenkin marttaillut keittiössä ihan urakalla: tehnyt kantarellisavupekonivalkuaismunakkaan, kantarellikeittoa, mustikkajäätelöä ja mansikkatartaletteja.

Mansikkatartaletit ovat helppoja tehdä, mutta vaativat aikamoista näpertelyä. Tartalettien päälle voi laittaa myös muita marjoja tai hedelmiä. Ohjeen olen kerännyt sieltä täältä: pohja on saksittu jostain lehdestä ja täyte on Kinuskikissan blogista.

Tämä ohje riittää 24 pienen tai 16 vähän suuremman tartaletin valmistamiseen.

Pohja
4 dl vehnäjauhoja
200 g voita tai margariinia
2 rkl ruokokidesokeria
2 kananmunaa
tartalettivuokia tai pieniä alumiinivuokia

Sekoita keskenään vehnäjauhot, margariini, ruokokidesokeri ja kananmunat. Painele taikina pieniin annosvuokiin. Pane vuoat jääkaappiin puoleksi tunniksi. Paista torttupohjia 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä.

Täyte
2 - 2 1/2 Flora Vispiä tai vispikermaa
100 g vaniljarahkaa
130 g valkoista suklaata
3 liivatelehteä
Lemon Curdia

Sulata suklaa vesihauteessa ja vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita kermavaahto, vaniljarahka ja suklaa keskenään. Lisää joukkoon liivate.

Laita torttupohjien pohjalle ensin reilu teelusikallinen Lemon Curdia ja päälle kaksi reilua teelusikallista täytettä. Nosta tartaletit hyytymään jääkaappiin.

Päällys
reilu puoli litraa mansikoita
2 dl vettä
1 dl hyytelösokeria

Leikkaa mansikat pieniksi siivuiksi ja asettele torttupohjille. Valmista lopuksi kiille hyytelösokerista: kiehauta ensin vesi, lisää sokeri koko ajan sekoittaen, kiehauta uudestaan ja nosta jäähtymään. Sekoita muutaman kerran jäähtymisen aikana. Lusikoi seos tartalettien pinnalle.

P.S. Ostin jäätelökoneen ja tein ihan huippuhyvää mustikkajäätelöä Sikke Sumarin ohjeella. Hyvin kelpasi sekä isommille että pienemmille vieraille. Niin hyvin, etten edes ehtinyt ottaa kuvaa tuosta herkusta. Ohje löytyy täältä.

Kangaskaupoilla

Kävin pyörähtämässä kaupungilla ja vannoin etten haksahda ostamaan mitään. Eurokankaan designer-kankaita pöyhiessä käteen kuitenkin sattui kolmen metrin pala Designers Guildin Darly-kangasta. Näin kankaan sieluni silmin pöytäliinana, joten pakkohan se oli saada mukaan. Loput kankaasta aion käyttää johonkin "taideprojektiin". Mielessä on jo pitkään hautunut ajatus kollaasityöstä, jonka osana voisin käyttää kankaasta leikattuja paloja.

Puutarhassa

Lähellä kotiani sijaitsee parikin huolella istutettua puutarhaa, joihin voi mennä vapaasti käyskentelemään. Tänään pyörähdin toisessa kameran kanssa.

Kesäretki Savonlinnaan

Tein viikonloppuna kesäretken Savonlinnaan. Se osoittautui kivaksi kesäkaupungiksi, jossa on vilkas tori ja viehättävä vanha kaupunki.

Kävin reissulla parissa puodissa. Sisustusliike Butterfly Designista ostin tuliaisiksi itselleni pari vanhaa viinilaatikkoa. Viereisessä herkku- ja lahjakauppa Olga Mariassa myytiin muiden muassa Macaron-leivoksia ja käsintehtyjä suklaita. Vanhasta kaupungista löytyi Zandara Jewellery, missä sisäinen harakkani pääsi valloilleen ja mukaan lähti korvikset.

Ostosten lisäksi reissulla tuli syötyä ja juotua hyvin. Vanhassa kaupungissa on kivoja ravintoloita ja kahviloita. Tällä reissulla kävin syömässä Riihisaaressa sijaitsevassa keskiaikakrouvi Hilpeässä Munkissa. Se on ihan järven rannalla ja toisella rannalla kohoaa Olavinlinna. Ravintolassa on pöytiä ulkona terassilla sekä vanhoissa tunnelmallisissa riihissä. Ruokalistalla on keskiaikaisia ruokia. Itse maistelin helmikanaa, joka lötkötti pekonispelttipedillä kera kasvisten. Ihan ok annos, mutta ei erityinen makuelämys. Itse pidin eniten tuossa ravintolassa miljööstä.

Jälkiruokakahvit nautiskelin Kahvila Saimassa. Saima sijaitsee vanhassa kaupungissa ja lähellä Olavinlinnaan. Siellä on hyvä ja kohtuuhintainen valikoima erilaisia makeita ja suolaisia leivonnaisia. Itse päädyin suklaiseen juustokakkuun, joka oli pehmeä ja suussa sulava.

Kauneus asuu pienissä asioissa

Pääsin viikonloppuna sukuloimaan Saimaan rannalle. Koska itselläni ei ole kesämökkiä, tämä paikka on aina ollut minulle kesäparatiisi. Paikka jossa syödään hyvin, nukutaan ruokaperäiset, luetaan kirjaa laiturilla tai tuijotetaan suurelle selälle eikä ajatella yhtään mitään. Vaeltelen usein myös pitkin maita ja kuvaan kaikkea vastaan tulevaa. Kameran kanssa tulee keskityttyä pieniin asioihin ja yksityiskohtiin. Niissä asuu kauneus.

Tällä kertaa kävelin pitkin rantaviivaa ja kuvasin aaltojen rannalle tuomia terveisiä: risuja, lehtiä, puunkappaleita ja kiviä. Niiden kauneuden oivaltaa vain, jos katsoo riittävän tarkasti ja uteliain silmin.

Mustikkapiirakkaa

Itselleen leipominen on kyllä typerää. Etenkin jos on tällainen pohjaton tunnesyöppö. Sitä paitsi olin päättänyt keskittyä lomalla enemmän liikuntaan ja vähemmän syömiseen. Olenkin elänyt viime päivät lähinnä salaatilla ja mansikoilla. Nyt kuitenkin repsahdin ja leivoin perinteisen murotaikinapohjaisen mustikkapiirakan. Ja hyväähän se oli. Niin hyvää, että loput oli pakko laittaa pakkaseen etten huitele koko piirakkaa menemään itsekseni.

Tekemäni mustikkapiiras on todella helppo ja nopea valmistaa.

pohja
100 g voita tai margariinia
1/2 dl sokeria
1 muna
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
(kardemummaa ja kanelia)

täyte
mustikoita
perunajauhoja
sokeria

1. Laita kaikki pohja-ainekset kulhoon ja sekoita taikinaksi.
2. Levitä taikina voideltuun piirasvuokaan.
3. Ripottele taikinan päälle perunajauhoja, mustikat ja sokeria.
4. Paista 175-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia.

Lämmin mustikkapiiras ja vaniljajäätelöä.

Mustikkapirtelö

Nonni. Nyt niitä on, mustikoita. Seuraavaksi pitäisi keksiä, mitä niillä tekisin. Pakastaa tietysti voisi, mutta minusta marjat pitää syödä silloin kun ne ovat parhaimmillaan, siis tuoreina. Iltapalaksi pyöräytin mustikkaisen pirtelön.

1 dl mustikoita
1 dl turkkilaista jogurttia
1 dl vaniljajäätelöä
1 dl vaniljakastiketta / maitoa
2 tl hunajaa

Smoothieksi yllä oleva ohje muuttuu, kun jäätelön korvaa jollain terveellisemmällä kuten maitorahkalla.

Kilometrejä ja mustikoita

Eilen oli täydellinen kesäpäivä eikä minulla ollut minkäänlaista ohjelmaa. Pakkasin siis laukun ja lähdin pyöräilemään pitkin kyliä. Kilometrejä kertyi 43 ja matkalla pysähdyin katsastamaan tutun mustikkapaikan. Ja olihan niitä, mustikoita. Jee! Pitkästä aikaa hyvä mustikkavuosi. Tuolla reissulla keräsin litran verran, mutta tänään olisi tarkoitus mennä oikein asioikseen keräämään.

Eilinen reitti kulki jonkun matkan vilkkaalla maantiellä. En todellakaan tykännyt. Vaikka ajoin melkein penkan puolella, etenkin rekat ohittivat niin läheltä, että tukka vain lepatti. Jouduin pysähtymään monta kertaa, kun hirvitti niin paljon. Ymmärrän kyllä, ettei iso ajoneuvo pysty väistämään yhtä näppärästi kuin henkilöauto, mutta pientä huomaavaisuutta kiitos!

Kevyttä kesälukemista

En ole lukenut kirjaa pitkään aikaan. Nyt aloitin varovaisesti kevyellä kesälukemisella. Jan Wallentinin Strindbergin tähti ratsastaa Dan Brownin seikkailuromaanien - vai trillereitäkö yrittävät olla - jälkimainingeissa. Ja olihan siihen saatu mahtumaan kaikki mahdolliset kliseet: salaperäinen esine joka johdattaa myyttisen salaisuuden jäljille, natsipahiksia, salaseura, narkomanisoitunut antisankari ja täpäriä tilanteita.

Tarina lähtee liikkeelle, kun ruotsalainen harrastajasukeltaja löytää kaivoskuilusta hyvin säilyneen ruumiin ja egyptiläisen ristin. Symbolitutkija Don Titelman saapuu tutkimaan ristiä, mutta huomaakin pian joutuneensa keskelle ajojahtia.

Pääjuonen sekaan on kudottu natsien hirmutekoja ja pohjoismaista mytologiaa, mutta vain nimeksi. Etenkin pohjoismaista mytologiaa olisi voinut hyödyntää enemmän.

Kyllähän tällaisia kirjoja lukee, jos antaa mennä eikä analysoi. Kaunokirjallisilta arvoiltaan tällaiset ovat aika surkeita, juoni vuotaa ja kulminoituu lopulta harvinaislaatuisen naiivilla tavalla. Mutta viihdearvo on arvo sinänsä, eikä sitä pidä väheksyä.

Tonavan helmi

Pestin puolella Tonavan rantamaisemaa hallitsee komea parlamenttitalo.

Kävin kesälomani aluksi Budapestissa, ja näin viikon kokemuksella voin todellakin suositella! Tässä muutama syy:

• sinne lentää Suomesta vain kaksi ja puoli tuntia
• kaupunki on erittäin kaunis ja siellä paljon nähtävää ja koettavaa
• ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavaisia
• hintataso Suomeen verrattuna edullinen

Yllättävää oli se, ettei turisteja ollut samaan tapaan tungokseksi asti kuin vaikkapa Roomassa tai Prahassa. Kuitenkin kaupunki tarjoaa koko lailla kaikkea, mitä kivalta lomalta voi toivoa: kulttuuria ja nähtävää, kahviloita ja ravintoloita, kylpylöitä, rauhallisia puistoja, suurkaupungin vilinää ja shoppailumahdollisuuksia.

Budan Linnavuorelta löytyi vanhan kaupungin tunnelmaa.

Arena Plaza -ostoskeskus helpotti shoppailuhimoa.

Oma suosikkini oli Margit-saari, joka on keskellä Budapestia ja Tonavaa. Se on puutarhamainen saari, jossa paikallisetkin käyvät viettämässä vapaa-aikaansa. Siellä on ikivanhoja puita, suihkulähteitä, maauimala, muutama hotelli, ravintola ja kahvila. Itse yövyin toisessa Margit-saaren kahdesta hotellista. Se oli kuin keidas vilkkaan kaupunkipäivän jälkeen: rauhallinen ja vihreyden ympäröimä.

Margit-saarelta löytyy ikivanhoja puita.

Budapestissa on useita isoja ostoskeskuksia, joiden hintataso on hieman Suomen tasoa edullisempi. Mitenkään erityisen halpaa siellä ei kuitenkaan ole. Syöminen, juominen ja julkisilla kulkuvälineillä kulkeminen sen sijaan on paljon edullisempaa kuin Suomessa.

Itse odotin, että Budapest olisi ollut oikea kakkutaivas. Ja kyllähän se tavallaan olikin, mutta ei ehkä siinä määrin kuin odotin. Ehkä en vain sattunut oikeisiin kahviloihin. Klassiset Dobos-kakut ja Eszterházy-kakut tuli kuitenkin maisteltua.

Café Gerbeaud ja Strawberry Dream.

Kaiken kaikkiaan Budapestista jäi sellainen jälkifiilis, että sinne voisin mennä toistekin. Toisella kertaa voisi ehkä jättää nähtävyydet vähemmälle ja keskittyä itsensä hemmotteluun: kylpylöintiin, syömiseen, juomiseen ja lekotteluun.

Terveiset loma-asuntomessuilta

Vietin helteisen päivän Loma-asuntomessuilla Mäntyharjussa. Olen ehkä enemmän vanhan puutaloromantiikan perään, mutta omaksi suosikikseni messuilla nousi kohde numero 11: Sulkava. Siinä parasta oli pohjaratkaisu, joka oli avara ja toimiva. Myös iso terassi, saunamökki ja oma ranta olivat ihania.

Sulkava-huvilan omilla kotisivuilla on katsottavissa myös video:
http://www.loma-asunto2011.fi/

Seuraavassa tunnelmakuvia omaa silmää ilahduttaneista yksityiskohdista:

EcoFurnin Ekotuoleja oli useassa kohteessa.

Pyöreät rantakivet <3

Vanhoista lankuista tai ovesta tehdyt pöydät ovat ihania!

Vanhat puulaatikot seinähyllyköinä oli kiva idea, jota aion hyödyntää itsekin.

Sipulimaiset tunnelmavalaisimet olivat hurmaavia.

Kasvimaa laatikoissa.

Terassiryhmä ja hieno järvinäkymä.