Villasukat, osa 1

Olen villasukkien suurkuluttaja. Kotona hiihtelen aina villasukissa, välillä saattaa olla kahdetkin päällekkäin. Tähän asti mummoni on pitänyt minut sukissa. Nyt ikä alkaa kuitenkin painaa (sekä minulla että mummolla :-), joten on aika ottaa vastuu tästäkin elämän osa-alueesta.

Edelliset villasukat neuloin yläasteella. Muistan ne hyvin. Ne olivat persikan väriset ja varressa oli muutama musta raita. Nykyajan lankahyllyssä onkin ihan erilaisia ja värisiä lankoja. Ensimmäisiin sukkiini valitsin Seitsemän veljeksen Raita-langan. Sillä neulomalla saa raitasukat ilman erityistä yrittämistä.

Sukat syntyivät yllättävän näppärästi. Ensin piti lukea sukkaohjeita netistä ja sitten vaan hommiin. Ihan putkeen eivät menneet, sillä toisen sukan kantapää kaartuu omituisesti ja kantakavennukset menivät toisessa sukassa jotenkin pieleen. Ehkä olennaisin tsempattava osa-alue on kuitenkin istuvuus, sillä sukista tuli aivan liian leveät. Uudet, toivon mukaan paremmin istuvat, sukat ovat jo työn alla.

Eripariset kantapäät. Miksi, oi miksi?

Ihailen niitä ihmisiä, jotka loihtivat langasta ihan mielettömiä juttuja. Ihan äskettäin törmäsin Neulovan nartun -blogiin (http://neulovanarttu.blogspot.com). Suosittelen!